Strategiasuunnittelu – ajanhukkaa?

11.3.2019
Maija Seppo

”Jahas, se on taas strategian päivitys edessä, ajanhukkaa”, kuulen sanottavan. Oman kokemukseni mukaan strategian suunnitteluprosessi on kuitenkin lähes yhtä tärkeä kuin sen tuotos, itse strategiasuunnitelma. Aikaa menee enemmän tai vähemmän, mutta hukkaanko? Riippuu siitä, miltä kulmalta asiaa tarkastelee.

Strategiaprosesseja on yhtä erilaisia kuin organisaatioitakin. Joissakin prosessi etenee nopeasti ja tottunein ottein, ennalta määrättyjen kriteerien ja analyysien pohjalta. Toisissa siihen otetaan paljon aikaa, edetään vaivaa nähden ja lyhyin askelin. Lopputulos voi olla kummassakin tapauksessa organisaation tarpeisiin nähden hyvä tai huono. Huono se lienee silloin, jos strategiatuotos jää sivuun arkikiireiden viedessä huomion, ja strategian edellyttämät muutokset jäävät puolitiehen.

Virtaviivainen organisaatio hyötyy tehokkaasta, nopeasti etenevästä prosessista ja muokkaa toimintaansa ketterästi. Tällaisen nopean suunnittelun läpiviennin edellytyksiä ovat ainakin vahva strategiasuunnittelun osaaminen, jatkuva toiminnan ja toimintaympäristön monitorointi sekä vahva johtajuus ja selkeät organisaation rakenteet.

Prosessista tulee pidempi, jos päättävien tahojen toiveet ja tavoitteet ovat keskenään ristiriitaiset tai organisaation perustehtävä hukassa. Monivaiheinen ja pitkä prosessi käy tympeäksi. Se voi johtaa myös strategisten valintojen lykkääntymiseen, kun päätöksiä ei uskalleta tehdä ja varmuutta yritetään kasvattaa uusilla lisäselvityksillä, työpajoilla ja kyselyillä. Vaiva tulee palkituksi, jos johdon ja henkilöstön strateginen ajattelu ja osaaminen vahvistuvat, päättäjien näkemykset alkavat löytää yhteistä uraa ja organisaation tulevaisuus saa innostavaa muotoa.

Miten siis suunnitella omalle organisaatiolle oikeanlainen prosessi? Mielestäni on hyvä aloittaa prosessin johtamisesta: kuka prosessia johtaa, millaista osaamista ja tukea siihen tarvitaan, miten suunnittelun etenemistä seurataan. Sen lisäksi on hyvä miettiä, mitä muuta prosessilla tavoitellaan kuin (riittävän) hyvää strategiasuunnitelmaa. Onko organisaation strategiasuunnittelun osaaminen riittävällä tasolla? Onko päätöksenteko tehokasta? Ja miten koko porukka saataisiin jollain tavoin antamaan oma osaamisensa ja näkemyksensä tulevaisuuden ideointiin ja toimenpiteiden suunnitteluun? Tällaisia tavoitteita voi leipoa suunnitteluprosessiin mukaan ja muokata prosessin muotoa ja kestoa niiden saavuttamiseksi.

Olen huomannut, että viime kädessä suuren vastuun urakasta kantaa organisaation operatiivinen johtaja. Hän voi joutua ottamaan jopa tonttiaan suuremman roolin uidessaan luottamusjohdon ja henkilökunnan toiveiden ristiaallokossa ja esittäessään hallitukselleen toimintakelpoisia ja realistisia valintoja. Siksi suosittelen ulkopuolisen sparraajan käyttöä myös johtajan tukena. Kun prosessi takkuaa tai päätöksiä ei synny ajallaan, hyvä sparraaja osaa esittää oikeita kysymyksiä ja käyttää kokemustaan avaamaan solmuja.

Hyvä lähtökohta strategian suunnitteluun on pohtia: Miten saan alun tuhahduksen käännettyä innostukseksi? Miten varmistan meillä, että strategiaa on suunnittelemassa innostunut ja asiantunteva joukko, joka haluaa panna hihat heilumaan hyvän suunnitelman saamiseksi? Miten strategian suunnittelu voisi olla palkitsevaa, innostavaa ja raikasta meidän organisaatiossamme?

Photo from rawpixel.com

Kirjoittaja

Maija Seppo

Maija Seppo

Kirjoittaja kulkee mielellään metsissä, soittaa kaksirivistä haitaria ja on loputtoman kiinnostunut erilaisista ryhmäilmiöistä. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Agenssin palvelu

Strategiaprosessit ja organisaatiokulttuuri →

Me agenssilaiset mahdollistamme strategioiden syntymisen ja organisaatiokulttuurin kirkastamisen. Olemme vahvoja fasilitaattoreita ja luomme ympäristön, jossa asiakkaan koko viisaus ja kokemus otetaan yhteiseen käyttöön. Asiakas tuottaa sisällön, me agenssilaiset kuljemme rinnalla ja pidämme fokuksen kirkkaana – koska me tiedämme, että asiakkaamme ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita!

Uusi johtajuus →

Uuden johtajuuden kehittyminen edellyttää omien ajatusmallien ja johtamisuskomusten haastamista. Sillä kehitysmatkalla me olemme lempeän jämäkkä ja vaativa kumppani. Uusi johtajuus vaatii johtajuuden pohtimista nopeasti muuttuvassa maailmassa niin teknologian kehityksen kuin henkilöstön hyvinvoinninkin suhteen. Tämän suppilon läpi me johdatamme johtajia ja johtoryhmiä, keskittyen kokonaiskuvaan ja konkreettisiin muutoksiin ja luomalla tilaa myös johtajien omalle sisäiselle uudistumisprosessille.

Kuinka tyytyväisiä asiakkaamme oikein ovatkaan? Mitä he meistä ajattelevat?

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 18.11.2019 — Kartoitimme lokakuussa muutamalla väittämällä asiakkaittemme tyytyväisyyttä Agenssiin. Kysely lähti 140 henkilölle, joilla oli tuoretta arjen kokemusta jostain Agenssin palvelusta. Ja voi hyvä mahdoton, kuinka hienon tuloksen saimmekaan! Kaikilla neljällä osa-alueella arviot olivat suoraan sanottuna loistavia. Nyt on syytä juhlaan! Samalla se herätti meissä myös ihmetteleviä kommentteja ja epäileviä kysymyksiä, mutta niistä tarkemmin jäljempänä blogissa.

Strategiasuunnittelu – ajanhukkaa?

Maija SeppoMaija Seppo 11.3.2019 — ”Jahas, se on taas strategian päivitys edessä, ajanhukkaa”, kuulen sanottavan. Oman kokemukseni mukaan strategian suunnitteluprosessi on kuitenkin lähes yhtä tärkeä kuin sen tuotos, itse strategiasuunnitelma. Aikaa menee enemmän tai vähemmän, mutta hukkaanko? Riippuu siitä, miltä kulmalta asiaa tarkastelee.

Opeteltaisiinko olemaan?

Paula EnströmPaula Enström 19.11.2018 — Vastikään toinen lapsistani pohti omaa kaveruuttaan ystäväänsä, jonka hän on tuntenut oikeastaan koko elämänsä eli aika lailla 15 vuotta. Kulmana tässä ihmettelyssä oli se, miten erilaisia he ovat, mutta miten he kuitenkin tulevat toimeen äärimmäisen hyvin vaikkeivät edes tapaa kuin joitain kertoja vuodessa. Lopulta ajatuksenjuoksu finalisoitui lausahdukseen ”me ollaan kyllä tosi erilaisia, mutta silti me niinku vaan osataan olla toistemme kans”.