Kilpailukykyä palavereista - ihan mahdotonta?

8.2.2017
Tarja Pudas-Jounila

Kiky lisäsi työaikaa 24 tuntia. Jäin muiden mukana pohtimaan, miten työajan lisääminen sitten ihan oikeasti lisää maamme ja yritystemme kilpailukykyä? Päällisin puolin se tuntuu niin kovin näennäiseltä ratkaisulta, sillä totuus lienee, että teemme lisäajalla kuka nyt mitäkin. Osa meistä käyttää sen vaikkapa liikuntaan tai somettamiseen ja vain osa tekee oikeasti lisää töitä.

Kun konsulttina kiertää eri yrityksissä ja organisaatioissa, niin kuulee kaikenlaista. Varsinkin sivulauseissa puhutaan usein ihan perustyöntekoon liittyvistä haasteista. Yksi perusasia, joka nousee esiin lähes jokaisessa yrityksessä, on palaverien tehottomuus. Tullaan ja mennään miten sattuu sovituista aikatauluista huolimatta, ei valmistauduta, päätösesitykset puuttuvat, ei keskitytä käsiteltävään asiaan, vaan lähetellään sähköposteja tai surffaillaan netissä. Ja vain harvalle on selvää, mikä on palaverin tavoite ja mikä oma rooli tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Palaveri kuin palaveri kuin palaveri. Niissä nyt vaan kuuluu olla, kun kerran kutsutaan.

Osa ihmisistä ja organisaatioista harrastaa myös maagista ajattelua. Kun toinen palaveri päättyy, toinen alkaa samalla kellonlyömällä. Ennen kuin siirtyminen atomitasolla tulee ihmisille mahdolliseksi, on pakko ihmetellä, että miten ihmeessä ihmiset siirtyvät palaverista toiseen käyttämättä siihen lainkaan aikaa? Puhumattakaan siitä, että aiheen, ympäristön ja kokoonpanon vaihtuessa, voisi tehdä tehokkuudelle ihmeitä, jos pienen pysähtymisen ja puhalluksen kautta siirtyisi henkisesti asiasta toiseen.

Lisäksi liian usein palaveri on puheenjohtajan yksinpuhelu, kun oikeasti suurin hyöty syntyisi erilaisten näkökulmien hakemisesta, yhdessä ideoimisesta ja tavoitteellisesta keskustelusta, jonka pohjalta olisi astetta mahdollisempaa tehdä fiksuja ja koeteltuja päätöksiä. Ikävä sanoa, mutta melkoisen monet johtoryhmät näyttävät juuri tällaista yksinpuhelu -mallia muulle organisaatiolle omalla toiminnallaan. Silloin ei ole isokaan ihme, että muutkin palaverit noudattavat samaa tehottomuuden kaavaa.

Vastaukset, joita kuulen, kun kysyn, onko palaverikäytäntöjä yritetty kehittää toistavat suunnilleen tällaista kaavaa: ”Joo, mutta ei se muuttanut mitään.” tai ”On yritetty, mutta ei. Ihan mahdoton tehtävä.” Mitä ihmettä? Kovin vaikeista asioista ei ole kysymys. Eikä palaverien kehittäminen tuloksellisempaan suuntaan vaadi ihmettä. Kysymys on uusien käytäntöjen luomisesta ja toistamisesta, yksinkertaistaen: päätetään, miten toimitaan ja sitten toimitaan sen mukaan.

Mitähän Suomen kilpailukyvylle tapahtuisi ihan vain palavereita tehostamalla? Minusta ajatus on herkullinen. Mitä mieltä sinä olet?

Kirjoittaja

Tarja Pudas-Jounila

Tarja Pudas-Jounila

Kirjoittaja lukee, laulaa ja maalaa intohimoisesti ja uskoo joukkojen ja osallistumisen voimaan. Tällä hetkellä perspektiiviä tuo maailman tarkastelu Uudesta-Seelannista käsin. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Agenssin palvelu

Itsensä ja muiden johtamisen kehittäminen →

Coaching

Esimiesvalmennukset

Johtoryhmävalmennukset

Organisaation yhteisen suunnan ja kulttuurin kirkastaminen →

Johtamiskulttuurin kirkastaminen

Organisaatiokulttuurin kirkastaminen

Fasilitoinnit, mm. strategiaprosessi

Virus luottamusta nakertamassa?

Paula EnströmPaula Enström 2.4.2020 — COVID19 on hetkessä myllertänyt kansakuntien arkirutiinit ja -rytmit uuteen moodiin. Muutamassa viikossa olemme olleet pakotettuja löytämään uudenlaiset tavat lastemme päivähoitoon ja koulunkäyntiin, omaan henkilökohtaiseen työntekoomme, työyhteisöjemme sisäiseen ja ulkoiseen kanssakäymiseen puhumattakaan ystävyys- ja sukulaissuhteiden hoitamisesta.

Johtaja jo syntyessään?

Paula EnströmPaula Enström 13.2.2020 — Olen pohdiskellut, mistä syistä toiset yksilöt ja ryhmät kehittyvät nopeammin johtamisen arkiteoissa. Millaisilla tavoilla kehittymisen matkaa on mahdollista inspiroida, vauhdittaa ja tukea? Mistä syistä jotkut ottaantuvat kehittymiseensä paremmin kuin toiset?

Kuinka tyytyväisiä asiakkaamme oikein ovatkaan? Mitä he meistä ajattelevat?

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 18.11.2019 — Kartoitimme lokakuussa muutamalla väittämällä asiakkaittemme tyytyväisyyttä Agenssiin. Kysely lähti 140 henkilölle, joilla oli tuoretta arjen kokemusta jostain Agenssin palvelusta. Ja voi hyvä mahdoton, kuinka hienon tuloksen saimmekaan! Kaikilla neljällä osa-alueella arviot olivat suoraan sanottuna loistavia. Nyt on syytä juhlaan! Samalla se herätti meissä myös ihmetteleviä kommentteja ja epäileviä kysymyksiä, mutta niistä tarkemmin jäljempänä blogissa.