Mindfulness - puolesta vai vastaan?

3.5.2018
Paula Kupiainen

Minfulness, tietoisuus, läsnäolo. On jännä huomata, miten jonkin asian alkaessa kiinnostaa, siitä alkaa tehdä havaintoja joka puolella.

Tutustuin tänä keväänä psykologin opinnoissani mindfulness-painotteiseen interventioon, jossa harjoiteltiin erilaisia taitoja työ- ja perhe-elämän yhdistämiseksi. Yhtäkkiä mindfulnessista puhuttiin kaikilla kanavilla. Milloin siitä kerrottiin perinteisesti stressinhallinnan keinona, milloin minfullnessia verrattiin meditaatioon tai joogaan. Mindfulnessista puhuttiin jopa Suomen eduskunnassa Iso-Britannian parlamentin jäsenen toimiessa globaalina politiikan mindfulness-lähettiläänä.

Vastapainoksi tarjolla oli myös kritiikkiä. Työterveyshoidossa tarjotaan vastuuttomasti mindfulnessia avuksi silloin, kun pitäisi muuttaa organisaation rakenteita. Törmäsin ajatukseen, että mindfulnessin edistäminen yhteiskunnassa ja politiikassa on uusliberalistista hallintaa. Ja, että mindfulness pönkittää länsimaista individualismia. Mindfulness on uskonlahko. Mindfulness on buddhalaisuutta.

Kaiken tämän keskellä jäin miettimään, että onko mindfulness sittenkin hyvä renki mutta huono isäntä? Tarkoittaako sen vastustaminen epäluottamusta ihmisten arvostelukykyyn? Ellei mindfulnessin kelkkaan lähde, onko kyseessä muutosvastarinta, uuden asian pelko?

Tiedä häntä. Kuitenkin tutkimusten mukaan mindfulness lisää ihmisen hyvinvointia ja kykyä selviytyä arjessa. Se toimii yksinkin, mutta parhaimmillaan se tehostaa mitä tahansa interventiota. Minfulnessissa järkevä mieli ja tunteva mieli ovat tasapainossa. Siinä pysähdytään havaintojen, ajatusten ja uskomusten äärelle, sallitaan kaikenlaiset tunteet ja tutkitaan niitä. Tunteilla ei ole etumerkkiä, ei ole hyviä tai huonoja tunteita. Kun ymmärrämme omat ja muiden tunnetilat, meidän on helpompi säädellä ja sietää niitä. Vähitellen vaikutus alkaa näkyä. Kun ihminen on läsnä muille ihmisille ja itselleen arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa, voimme kaikki paremmin.

Voiko sellainen tila olla paha? Päätä sinä omalta kohdaltasi. Minä ainakin olen mindfulnessin puolesta.

Ps. Mikäli kiinnostuit mindfulness-taitojen avusta ruuhkavuosien hyvinvoinnin tukemisessa, pyydä tarjous räätälöidystä valmennuksesta tai vaikkapa yksilöcoachingista.

Photo by Daniel Monteiro on Unsplash

Kirjoittaja

Paula Kupiainen

Paula Kupiainen

Kirjoittaja nauttii tenniksestä, joogasta ja merestä sekä uskoo elämänmittaiseen kehittymiseen. Tällä hetkellä opiskelee psykologiksi ja saaristokippariksi. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Agenssin palvelu

Työyhteisö ja työhyvinvointi →

Työkavereilla on parhaimmillaan ja pahimmillaan elinikäinen vaikutus elämäämme. Työyhteisö, jossa kaikkien on hyvä tehdä työtään ja jossa yhteistyö sujuu, tuo rahassa mittaamatonta lisäarvoa jäsentensä elämään. Kirsikkana kakun päällä, toimiva työyhteisö synnyttää vahvaa sitoutumista ja varmistaa timanttisen työnantajamielikuvan – tekisikö hyvää sinun organisaatiollesi?

Opeteltaisiinko olemaan?

Paula EnströmPaula Enström 19.11.2018 — Vastikään toinen lapsistani pohti omaa kaveruuttaan ystäväänsä, jonka hän on tuntenut oikeastaan koko elämänsä eli aika lailla 15 vuotta. Kulmana tässä ihmettelyssä oli se, miten erilaisia he ovat, mutta miten he kuitenkin tulevat toimeen äärimmäisen hyvin vaikkeivät edes tapaa kuin joitain kertoja vuodessa. Lopulta ajatuksenjuoksu finalisoitui lausahdukseen ”me ollaan kyllä tosi erilaisia, mutta silti me niinku vaan osataan olla toistemme kans”.

Jospa tiedät ennen kuin tiedät tietäväsi

Maija SeppoMaija Seppo 3.9.2018 — Huomaan joskus hautovani jotain tulevaa, ratkaisua vaativaa asiaa hiljaa mielessäni, sitä käännellen ja väännellen. Pikkuhiljaa sotkeudun mielessäni risteileviin ajatuksiin ja tunnelmiin tai ammun mieleen tulevat ratkaisuideat alas yksi toisensa jälkeen, kun mietin mahdollisia riskejä ja epäonnistumista ja jään niihin kiinni.

Missä ihmeessä ideat syntyvät ja jalostuvat?

Tarja Pudas-JounilaTarja Pudas-Jounila 14.8.2018 — Luovuus, innovaatiot, keksinnöt, ideat. Osana itsetutkiskeluani olen miettinyt, mistä ne tulevat ja miten ihmeessä niistä saadaan aikaiseksi jotain konkreettista? Jotain, joka oikeasti jalostuu joksikin ihmisten arkea ilahduttavaksi asiaksi tai muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.