Elämää organisaatiossa: Miten tapat uuden idean nopeasti, varmasti ja lopullisesti?

18.8.2015
Annika Matikainen

Työelämän arkisia keskusteluja havainnoimalla huomaa, että ideoiden alas ampumista tapahtuu aivan liikaa. Meillä ei kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenamme niinkään paljon tyrmätä muiden ideoita, kuin ennemminkin osoittaa omaa erinomaisuuttamme, ts. tuoda esiin sitä, kuinka paljon itse tiedämme asiasta. Mikäli emme pönkitä omaa asiantuntijuuttamme, saatamme myös ajatella, että suorastaan autamme kollegaa kertomalla heti mikä ideassa on pielessä, jotta hän voi ratkaista ideansa ilmeiset ongelmakohdat.

Tässä heti aluksi lyhyt oppimäärä niille, jotka haluavat ideoiden lahtaamiseen selkeät ohjeet.

1. Kerrot heti alkuun idean kertojalle mitä mieltä sinä olet ideasta.

2. Nostat esiin varsinkin idean heikot kohdat ja mikä ideassa ei ainakaan tule toimimaan.

3. Lisukkeeksi tarjoilet vähän omia kokemuksiasi aiheesta: mitä kaikkea sinä oletkaan kokeillut!

4. Kerrot myös, miten se mitä sinä olet kokeillut itse asiassa toimii paljon paremmin kuin juuri esitetty idea.

5. Erittäin toimivaa on myös huomauttaa, että tätä kokeiltiin kerran 90-luvulla eikä se silloinkaan toiminut.

6. Alentuva ja hieman halveksuva katse kruunaa idean alas ampumisen.

7. Tämän jälkeen voit olla varma, että idea on kuollut ja kuopattu eikä uusia synny ihan heti.

Työelämän arkisia keskusteluja havainnoimalla huomaa, että tätä ideoiden alas ampumista tapahtuu aivan liikaa. Meillä ei kuitenkaan välttämättä ole tarkoituksenamme niinkään paljon tyrmätä muiden ideoita, kuin ennemminkin osoittaa omaa erinomaisuuttamme, ts. tuoda esiin sitä, kuinka paljon itse tiedämme asiasta.

Mikäli emme pönkitä omaa asiantuntijuuttamme, saatamme myös ajatella, että suorastaan autamme kollegaa kertomalla heti mikä ideassa on pielessä, jotta hän voi ratkaista ideansa ilmeiset ongelmakohdat. Niin tai näin, lopputuloksena idean esittänyt kollegamme kuitenkin kokee tulleensa täydellisesti tyrmätyksi eikä välitä enää innostua koko asiasta. Ideoita ja innovointia sekä luovuutta kaivataan kuitenkin yhteiskunnan kaikilla tasoilla organisaatioiden yläportailta aina meihin tavallisiin kadun tallaajiin. Eikä ideointia tukevan ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen vaadi meiltä mitään, muuta kuin….ta-daa!

Kysymistä.

Siispä seuraavaksi kun kollega tai joku läheisesi esittää jonkun uuden idean (olkoon se kuinka järjetön tahansa), sen sijaan, että esität heti oman mielipiteesi asiasta, kokeile kysymistä. Vaikka tähän tyyliin: ”Mielenkiintoista, miten ajattelit että tuon voisi toteuttaa?” ”Onko joku joskus kokeillut vastaavaa?” ”Mitä haasteita arvelet että voisi tulla vastaan?” ”Miten olet ajatellut niitä ratkaista?”

Parhaimmillaan ideasta jalostuu todellinen helmi ja vain taivas on rajana! Ja pahimmassakin tapauksessa idean esittäjä saa itse todeta ideansa mahdottomuuden ja kuopata sen hyvillä mielin - tyytyväisenä siitä että olette käyneet hyvän keskustelun ja olet ollut kiinnostunut hänen ideastaan. Ideoinnin into säilyy ja mahdollisuudet arjen innovaatioihin kasvavat.

Sinä päätät kasvaako ympärilläsi kysymisen vai tietämisen kulttuuri. Vai kenen vastuulla se sinusta on?

Kirjoittaja rakastaa muutoksia, pelkää paikalleen jämähtämistä ja uskoo arjen tekojen voimaan. Kirjoitusvirheet ja mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

Kirjoittaja

Annika Matikainen

Annika Matikainen

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquip ex ea commodo consequat.

Agenssin palvelu

Työyhteisö ja työhyvinvointi →

Työkavereilla on parhaimmillaan ja pahimmillaan elinikäinen vaikutus elämäämme. Työyhteisö, jossa kaikkien on hyvä tehdä työtään ja jossa yhteistyö sujuu, tuo rahassa mittaamatonta lisäarvoa jäsentensä elämään. Kirsikkana kakun päällä, toimiva työyhteisö synnyttää vahvaa sitoutumista ja varmistaa timanttisen työnantajamielikuvan – tekisikö hyvää sinun organisaatiollesi?

Strategiasuunnittelu – ajanhukkaa?

Maija SeppoMaija Seppo 11.3.2019 — ”Jahas, se on taas strategian päivitys edessä, ajanhukkaa”, kuulen sanottavan. Oman kokemukseni mukaan strategian suunnitteluprosessi on kuitenkin lähes yhtä tärkeä kuin sen tuotos, itse strategiasuunnitelma. Aikaa menee enemmän tai vähemmän, mutta hukkaanko? Riippuu siitä, miltä kulmalta asiaa tarkastelee.

Opeteltaisiinko olemaan?

Paula EnströmPaula Enström 19.11.2018 — Vastikään toinen lapsistani pohti omaa kaveruuttaan ystäväänsä, jonka hän on tuntenut oikeastaan koko elämänsä eli aika lailla 15 vuotta. Kulmana tässä ihmettelyssä oli se, miten erilaisia he ovat, mutta miten he kuitenkin tulevat toimeen äärimmäisen hyvin vaikkeivät edes tapaa kuin joitain kertoja vuodessa. Lopulta ajatuksenjuoksu finalisoitui lausahdukseen ”me ollaan kyllä tosi erilaisia, mutta silti me niinku vaan osataan olla toistemme kans”.

Jospa tiedät ennen kuin tiedät tietäväsi

Maija SeppoMaija Seppo 3.9.2018 — Huomaan joskus hautovani jotain tulevaa, ratkaisua vaativaa asiaa hiljaa mielessäni, sitä käännellen ja väännellen. Pikkuhiljaa sotkeudun mielessäni risteileviin ajatuksiin ja tunnelmiin tai ammun mieleen tulevat ratkaisuideat alas yksi toisensa jälkeen, kun mietin mahdollisia riskejä ja epäonnistumista ja jään niihin kiinni.