Asiaa asiajohtajalle

24.2.2015
Ilse Manner

Näyttää siltä, että Suomi on ilmeisesti yhä edelleen vahvasti asiajohtajien maa. Vaan mistäpä ne numerot sinne exceleihin ja raportteihin putkahtavat? Onko nyt jossain sellaista liiketoimintaa, josta en ole tietoinen? Selvemmin sanoen siis sellaista, johon ei liity ihmisiä, vaan pelkästään asioita.

Ooooohhh ja puuuhhh. Olen taas viime viikkoina käynyt useamman kuin yhden keskustelun siitä, miten joku on ihan hyvä ”asiajohtaja”, mutta ”ihmispuolella” sitten sakkaakin pahemman kerran. Nyt tekee mieli kysyä (oikeastaan huutaa), että miksi tämä vastakkain asettelu on edelleen näin voimissaan?

Näyttää siltä, että Suomi on ilmeisesti yhä edelleen vahvasti asiajohtajien maa. Vaan mistäpä ne numerot sinne exceleihin ja raportteihin putkahtavat? Onko nyt jossain sellaista liiketoimintaa, josta en ole tietoinen? Selvemmin sanoen siis sellaista, johon ei liity ihmisiä, vaan pelkästään asioita.

Lienet samoilla kärryillä kuin minä. Ei tule ihan heti mieleen. Kaikki johtaminen on hyvin pitkälti vain ainoastaan ihmisten johtamista. Siihen ihmisten johtamiseen voi sitten ottaa useammankin näkökulman, mutta faktaksi jää, että vaikka kuinka yrittäisit asioita johtaa, joku ihminen tai ryhmä ihmisiä tarvitaan, että johtamistasi asioista tulee totta.

Asiajohtamisen painottuminen on ristiriitaista myös sikäli, että jokainen tapaamani johtaja ja esimies on ihminen. Heillä on siis ikänsä verran omakohtaista käsitystä siitä, millainen tämä inhimillinen kokemus on. Jotain kuitenkin tapahtunee siinä vaiheessa, kun asetutaan aseman mukaiseen työrooliin (josta muuten kokeneimmallakin johtajalla on merkittävästi vähemmän kokemusta kuin ihmisenä olosta). Mutta mikä on se ajatuspolku, joka johtaa siihen päätelmään, että ollakseen tehokas johtaja ja tuloksentekijä, täytyy jättää kokemuksensa ihmisenä olosta taka-alalle? Eikö silloin ole myös merkittävästi vähemmän tuloksentekoon vaikuttavaa johtamisen kapasiteettia käytössä?

Just saying.

Tiedä sitten tähän mitään itseäni viisaampaa siteerata, mutta sanonpa vain vielä uudestaan, ettet koskaan voi johtaa pelkästään asioita. Johdat aina ihmisiä, toisin sanoen, johdat ennen kaikkea tunteita ja ajattelua. Sen kaltaista toimintaa ja sitä kautta tulosta syntyy, kuin miten johtamisellasi noihin asioihin vaikutat. Vain robotti tekee juuri niin kuin olet sen ohjelmoinut tekemään. Sitä ei tarvitse johtaa, koska se ei voi valita toimintaansa toisin kuin mitä olet siihen ohjelmoinut. Ihminen, alaisesi, työntekijäsi, ajattelee ja tulkitsee sen mitä ja miten hänelle asioita sanot ja mitä häneltä odotat, tuntee sitä kohtaan jotakin ja valitsee toimintansa tämän perusteella.

Kuten edeltä käy ilmi mielestäni asiajohtamista ei ole olemassakaan, joten puhutaan pelkästään johtamisesta. Sitä on sitten hyvää ja huonoa, tilanteesta ja johtajasta riippuen. Joka tapauksessa: johtaminen ei ole pehmoilua, eikä liioin arkajalkojen hommaa. Siksi suoriutuakseen siitä hyvin, on ymmärrettävä sen luonteesta jotain hyvin olennaista: sitä tekee ihminen ihmiselle. Nyt menee yleväksi, mutta minulle tuossa ajatuksessa on melkein jotain pyhää.

Mitä sinä ajattelet?

Kirjoittaja

Ilse Manner

Ilse Manner

Kirjoittaja rakastaa dokumentteja, pelkää hammaslääkäriä ja uskoo, että jos haluaa kehittää asioita, pitää kehittää ihmisiä. Niin kirjoitusvirheet kuin mielipiteet ovat kirjoittajan omia.

PS. Ilse on jo siirtynyt urallaan eteenpäin, mutta vahvat kirjoitukset elävät edelleen.

Agenssin palvelu

Uusi johtajuus →

Uuden johtajuuden kehittyminen edellyttää omien ajatusmallien ja johtamisuskomusten haastamista. Sillä kehitysmatkalla me olemme lempeän jämäkkä ja vaativa kumppani. Uusi johtajuus vaatii johtajuuden pohtimista nopeasti muuttuvassa maailmassa niin teknologian kehityksen kuin henkilöstön hyvinvoinninkin suhteen. Tämän suppilon läpi me johdatamme johtajia ja johtoryhmiä, keskittyen kokonaiskuvaan ja konkreettisiin muutoksiin ja luomalla tilaa myös johtajien omalle sisäiselle uudistumisprosessille.

Strategiasuunnittelu – ajanhukkaa?

Maija SeppoMaija Seppo 11.3.2019 — ”Jahas, se on taas strategian päivitys edessä, ajanhukkaa”, kuulen sanottavan. Oman kokemukseni mukaan strategian suunnitteluprosessi on kuitenkin lähes yhtä tärkeä kuin sen tuotos, itse strategiasuunnitelma. Aikaa menee enemmän tai vähemmän, mutta hukkaanko? Riippuu siitä, miltä kulmalta asiaa tarkastelee.

Opeteltaisiinko olemaan?

Paula EnströmPaula Enström 19.11.2018 — Vastikään toinen lapsistani pohti omaa kaveruuttaan ystäväänsä, jonka hän on tuntenut oikeastaan koko elämänsä eli aika lailla 15 vuotta. Kulmana tässä ihmettelyssä oli se, miten erilaisia he ovat, mutta miten he kuitenkin tulevat toimeen äärimmäisen hyvin vaikkeivät edes tapaa kuin joitain kertoja vuodessa. Lopulta ajatuksenjuoksu finalisoitui lausahdukseen ”me ollaan kyllä tosi erilaisia, mutta silti me niinku vaan osataan olla toistemme kans”.

Jospa tiedät ennen kuin tiedät tietäväsi

Maija SeppoMaija Seppo 3.9.2018 — Huomaan joskus hautovani jotain tulevaa, ratkaisua vaativaa asiaa hiljaa mielessäni, sitä käännellen ja väännellen. Pikkuhiljaa sotkeudun mielessäni risteileviin ajatuksiin ja tunnelmiin tai ammun mieleen tulevat ratkaisuideat alas yksi toisensa jälkeen, kun mietin mahdollisia riskejä ja epäonnistumista ja jään niihin kiinni.